Siirtoikkuna

8.10.2020

Siirtoikkuna sulkeutui maanantain ja tiistain välisenä yönä. Arsenalin osalta saimme jännittää ikkunan viimeisille hetkille saakka sitä, onnistuuko Arsenal hankkimaan ghanalaisen Thomas Parteyn riveihinsä. Tarina sai onnellisen päätöksen ja keskikenttämies nähdään jatkossa tykkimiespaidassa numerolla 18.

Partey on juuri sitä mitä Arsenalin keskikenttä tarvitsee. Dynaaminen 8-paikan pelaaja, joka täydentää Xhakan ja Ceballoksen kanssa keskikenttää. Tässä Twitter-ketjussa avataan hyvin millainen pelaaja Partey on pelaajatyypiltään:  https://twitter.com/davidjaca/status/1313396449086930944?s=19 . Myös ikänsä ja kokemuksena puolesta Partey on erinomainen hankinta. 27-vuotias pelaaja, joka on pelannut suurseurassa isossa roolissa, menestynyt UCL:ssä ja ollut maajoukkueensa runkopelaajia. Suomeksi sanottuna Partey on valmis pelaaja suoraan avaukseen pelin kannalta merkittävälle pelipaikalle. Noin 50 miljoonan punnan hinta (kiitos release clause) tämän kaltaisesta pelaajasta tuntuu halvalta.

Gabriel Magalhaes hankittiin Lillestä vajaalla 25 miljoonalla punnalla. Ennen siirtoikkunan alkua en olisi itse uskonut Saliban lisäksi tulevan uusia toppareita, ellei sellaiseksi lasketa Pablo Maria. Ilmeisesti seurassa oltiin laskettu sen varaan, ettei Saliba ole vielä ainakaan kauden alussa valmis avauskokoonpanoon, joten topparihankinta tuli ajankohtaiseksi. Lisäksi Marin, Mustafin, Chambersin ja Sokratiksen loukkaantumiset saattoivat vaikuttaa 22-vuotiaan brassin hankintaan. Artetalla on vahva halu saada puolustuslinjaan vasenjalkainen toppari, eikä kokoonpanossa ole Marin lisäksi muita vasenjalkaisia keskuspuolustajia. Tämä oli varmasti myös yksi vahva syy Gabrielin hankinnaksi ja kertoo siitä, että hankinta ei ollut paniikkiostos, vaikka ehkä hieman yllättävä hankinta olikin. Olkoot oston syyt mitkä hyvänsä, niin Gabriel alku on ollut erinomainen. Arsenal on voittanut kaikki neljä ottelua, joissa Gabriel on pelannut. Näissä otteluissa hänet on valittu kolmesti Arsenalin parhaaksi pelaajakasi seuran järjestämässä äänestyksessä. Vaikuttaa siis siltä, että Arsenal on löytänyt hinta-laatusuhteeltaan erinomaisen keskuspuolustajan. Muuten seuran toiminta on topparien suhteen, ei ansaitse puhtaita papereita. Marin hankkiminen pysyvästi hieman ihmetyttää, sillä määrällisesti toppareita oli jo riittävästi. Toki Marin halpa hinta ja jo aiemmin mainittu vasenjalkaisuus puolsi hankintaa. Luultavasti tarkoituksena oli saada ainakin Sokratis ulostettua kokoonpanosta. Samoin Holdingille varmasti pyrittiin saamaan lainaseura. Mustafia en usko seuran halunneen myydä, ellei oikeasti hyvää tarjousta olisi tullut. Sen verran Artetan luottomies maailmanmestari on nimittäin ollut. Saliban tilanne on mielenkiintoinen. Huippulupaus ei mitä ilmeisemmin mahdu kaikkien ollessa kunnossa avauskokoonpanoon, eikä lainaa saatu maaliin. Peliaika olisi erittäin tärkeää. Onneksi Eurooppa-liiga on hyvä paikka saada kokemusta Arsenalista. Tietenkin laina Championshipiin on vielä mahdollinen 15.10 asti, joten jätetään se portti vielä auki. Palaan Salibaan tarkemmin kuitenkin jossain vaiheessa vielä erillisellä postauksella. Sen verran mielenkiintoinen peluri on kyseessä.

Willianin hankinta aiheutti kannattajien keskuudessa mielipiteiden vaihtoa. Ilmaiseksi tullut 32-vuotias on aloittanut kaikki kauden Valioliigaottelut. Willian on monikäyttöinen pelaaja, joka ainakin näin alkuun on pelannut hyökkäyksen oikealla laidalla. Loisti avausottelussa Fulhamia vastaan, mutta muissa otteluissa ei ole esittänyt taikatemppuja. Willian on kuitenkin kokeneena pelaajana erinomainen lisä kokoonpanoon ihan jo pelkästään monikäyttöisyytensä vuoksi. Ainoa miinus hankinnassa on sopimukseen pituus, sillä isolla palkalla oleva pelaaja ei välttämättä 35-vuotiaana enää ole hänelle maksettavien puntien arvoinen, vaikka Williania pidetäänkin keskivertopelaaja urheilullisempana pelaajana.

Alex Runarsson oli pakkohankinta, koska Emi Martinez halusi lähteä suuremman peliajan toivossa Villaan. Lähtökohtaisesti 1,5 miljoonalla Dijonista hankittu islantilainen ei ole samalla tasolla kuin Martinez, mutta nyt Arsenalilla on monen vuoden tauon jälkeen selkeä ykkösmaalivahti. Täysin tuntematon kortti Runarsson ei seuralle tai valmennukselle ole, sillä Arsenalin uusi maalivahtivalmentaja Inaki Cana on toiminut hänen kanssaan aiemmin FC Nordsjaellandissa. Luultavasti Runarsson tullaan näkemään ensimmäisen kerran tolppien välissä Eurooppa-liigassa.

Muuten ”hankinnoiksi” lasketaan Marin ja Cedricin sopimusten muuttaminen pysyviksi diileiksi. Näistä pelaajista voidaan olla montaa mieltä, mutta tuskin heistä mitään joukkueen tähtipelaajia tulee. Ringin leventäjinä he kuitenkin menevät. Dani Ceballosin uudelleen lainaaminen sen sijaan oli erinomainen hankinta. Tuttu pelaaja, joka pelasi hyvän kesän. Lisäksi pelaaja itse selvästi halusi tulla Arsenaliin. Toivottavasti siirrosta tehdään pysyvä ensi kesänä.

Suurin miinus siirtomarkkinoilla Arsenalille tulee pelaajien saamisesta ulospäin. Mkhitaryanin jättipalkasta päästiin sentään eroon, koska Roma halusi pitää lainalla olleen pelaajan itsellään. Sen sijaan esim. on käsittämätöntä, ettei Sokratista saatu annettua edes ilmaiseksi kenellekään. Kreikkalainen olisi varmasti taitojensa puolesta mahtunut moneen Italian, Kreikan ja Saksan joukkueeseen. Özilistä on turha edes puhua, koska kukaan ei halua ottaa hänen palkkaansa, eikä pelaaja ole halukas palkkaansa pudottamaan. Mustafin ja Chambersin loukkaantumiset saattoivat vaikuttaa siihen, ettei pelaajia saatu liikehtimään ulospäin ainakaan ennen tammikuuta. Chambersista ei mielestäni kannata luopua, koska englantilainen on HG-pelaaja sekä monikäyttöinen monella pelipaikalla. Myös nuorten pelaajien saaminen lainalle olisi heidän kehityksensä kannalta ollut tärkeää. Varsinkin Nelsonille laina Valioliigaan olisi tehnyt hyvää. Myös Willock tarvitsisi peliminuutteja, mutta keskikentän vähäisten vaihtoehtojen johdosta häntä ei voitu päästä pois. Guendouzin lainaaminen Berliinin oli hyvä veto. Pelaaja pääsee kasvamaan aikuisemmaksi sekä saa toivottavasi paljon peliaikaa. Mikäli hän palaa Arsenaliin, on hän kypsempi pelaaja. Mikäli taas myydään, on arvo noussut peliajan myötä.

Kokonaisuutena siirtoikkuna hankintojen osalta oli onnistunut. Kaikilla uusilla hankinnoilla on selkeä rooli joukkueessa, eikä heistä myöskään maksettu Manun tyyppistä ylihintaa. Sen sijaan miinusta tuli pelaajista eroon hankkiutumisessa. Ensi kesänä pelaajia tulee varmasti lähtemään paljon ulos, sillä monen ”turhan” pelaajan sopimus päättyy.