Martinezin myynti

18.9.2020

Alkuun pieni ajatusleikki. Jos olisit jalkapallojoukkueen päävalmentaja, kumman maalivahdin haluaisit itsellesi: 28-vuotiaan, Euroopan yhden parhaan maajoukkueen maalivahtikolmikkoon kuuluvan maalivahdin, joka on ollut Bundesliiga- ja Valioliigajoukkueen ykkösmaalivahti yhdeksän kautta sekä kannatellut oman joukkueen sekavaa puolustusta 1,5 vuotta ja käytännössä ainoana alakerran pelaajana tarjonnut joka ilta mahdollisuuden pisteille. Vai vaihtoehtoisesti 28-vuotiaan Etelä-Amerikkalaisen maajoukkueen maalivahtikalustoon kuuluvan, 10 vuotta lainoilla käynyt ja 1,5 kk vakituisena Valioliigavahtina hyvin esiintynen vahdin. Itselläni ei tarvitsisi miettiä asiaa puolta sekuntia kauempaa.

Tällä viikolla siis varmistui Emiliano Martinezin siirto Aston Villaan. Siirto ei sinänsä tullut yllätyksenä, sillä argentiinalaisvahti oli julkisestikin puhunut halustaan olla joukkueensa ykkösvahti. Arsenalissa tämä ei ollut mahdollista, koska Artetan ykkösvalinta maalille on Bernd Leno.

Näitä kahta maalivahtia vertaillessa Artetan ratkaisuun on helppo yhtyä. Pelkästään jo kokemuksen puolesta Leno on varmempi ratkaisu. Kuten ylhäällä mainittiin, Leno on ollut pitkään suurseuran ykkösvahti ja kokemusta myös maajoukkueesta. Martinez sen sijaan ei ole monenkaan managerin papereissa ollut ykköstorjuja edes lainapesteillään. Kuvaava on se, että suurin ottelumäärä hänellä yhdessä seurassa on ollut keväällä 2019 Readingissa pelatut 18 ottelua. Toki tätä tilastoa hämää myös se, että lainat ovat usein olleet puolen kauden mittaisia, mutta kuitenkaan yhtään kokonaista kautta Martinez ei ole ollut missään ykkösvahtina. Martinez vaikuttaa siltä, että hän on kypsynyt hieman vanhemmalla iällä, sillä jos hän olisi ollut aiemmin Valioliigatasoa, niin olisi hän varmasti saanut Arsenalissa enemmän näytönpaikkoja.

Ominaisuuksia arvioitaessa Martinezilla sekä Lenolla on kummallakin toisiaan parempia ominaisuuksia, mutta kokonaisuutena Leno on parempi paketti. Martinez kuusi senttiä pidempänä näyttää hieman kulmikkaammalta kuin Leno. Sen sijaan Leno on entistä seurakaveriaan atleettisempi ja nopeampi. Vastaantuloissa Leno on Martinezia rohkeampia ja uskaltaa tulla pidemmälle vastaan. Varsinkin Emeryn aikana jolloin ylhäällä pelannut puolustuslinja seilasi tuuliajolla, pelasti Leno usein tilanteen pitkällä vastaantulolla. Lähitorjujana Leno on Martinezia edellä, koska isokokoisemmalla Martinezilla on Lenoa enemmän ongelmia läheltä tulevien matalien laukausten kanssa. En tiedä oliko syynä pelaamattomuus vai mikä, mutta varsinkin syksyn peleissä Martinezille sattui hieman oudohkoja sijoittumisvirheitä esimerkiksi puolittaisissa läpiajoissa. Näissä hän saattoi olla lähtenyt vastaan siten, että hän peitti enemmän maalin sivustaa kuin itse maalia. Sen sijaan kaukolaukauksissa ja keskityksissä Martinez on Lenoa parempi. Lenolle sattui viime kaudella muutamia virheitä keskityspalloissa sekä kulmapotkuissa, joista yksi esimerkki on Chelsea-ottelu viime keväältä. Näissä korkeissa palloissa Martinez on huomattavasti varmempi. Jalalla pelaamisessa Leno on Martinezia edellä. Martinez ei missään nimessä ole huono jalalla, mutta nykypäivän modernin maalivahdin yksi tärkeimmistä tehtävistä on osata toimia ”liberona”. Tässä roolissa Leno on maailman top 5 maalivahteja. Varsinkin nyt kun Arsenal haluaa avata paljon peliä maata pitkin lyhyillä syötöillä, Lenon kyvyt nousevat suureen rooliin.  

Taloudellisesta näkökulmasta Martinezin myynti tässä vaiheessa oli paras mahdollinen ajankohta, koska pelaajan arvo hyvin menneen kesän jälkeen oli korkeimmillaan. Mikäli myynti olisi tapahtunut vasta esim. ensi kesänä, niin arvo olisi pudonnut peliajan vähyyden sekä sopimuksen pituuden takia. Kokonaisuutena ajatellen 20 miljoonaa puntaa kakkosmaalivahdista on todella hyvä raha. Pelkästään pelillisesti kun asioita arvioi, niin Arsenal ei varmasti tule saamaan Martinezin tasoista kakkosmaalivahtia. Mutta pelaajan oma tahto ja seuran taloudellinen tilanne pakottivat myynnin. Myös tunnesyistä seuraa uskollisesti palvellut pelaaja olisi ollut mahtava pitää seurassa, mutta jalkapallossa menestyksen eteen on tehtävä uhrauksia ja koviakin päätöksiä.

Toivomme kaikkia hyvää Emille Villa Parkille!