Matkakertomuksia osa 3: Stoke-on-Trent

13.5.2020

Stoke-Crystal Palace
Stoke-Crystal Palace
Vanhakaupunki
Vanhakaupunki

Missä Englannin kaupungissa on seitsemän päivää viikossa tiistai, on aina kylmä ja sataa? Oikea vastaus on Stoke-on-Trent, tuttavallisemmin Stoke. Kaupunki sijaitsee Keski-Englannissa, Liverpoolin, Manchesterin ja Birminghamin muodostaman kolmion keskipisteessä. Matka Lontoosta junalla Stokeen kestää vähän reilut pari tuntia. Posliinituotannostaan tunnetussa kaupungissa on asukkaita noin 250 000 ja se on Englannin 22. suurin kaupunki.

Paikkakunnan jalkapalloylpeys on tällä hetkellä, jos nyt ei jalkapallojumalan hylkäämä, niin ainakin runtelema, sillä Stoke taistelee tällä hetkellä Championshipissä putoamista vastaan. Kunnia on tunnetusti katoavaista.

Edellä luitte muutamia faktoja kaupungista ja seurasta, joka ei kerää Goonereiden keskuudessa kovin suuria sympatioita. Tony Pulisin aikana Stoke ei juurikaan kerännyt muutenkaan positiivisia tuntemuksia muiden seurojen kannattajissa, mutta Arsenal-kannattajille Stokesta tekee entistä etovamman Ryan Shawcrossin tappotaklaus Aaron Ramseyn jalkaan 2010-luvun taitteessa.

Matkasimme puolisoni kanssani Stokeen keväällä 2018. Vaikka arvoisat lukijat ette varmastikaan usko, mutta reissupäivänä ulkona oli aurinkoinen ja tyyni sää. Lämpömittari huiteli hellelukemia, eikä t-paita ja shortsit olleet millään tapaa alimitoitettu asuvalinta.

Saavuimme Stoken rautatieasemalla hieman ennen puoltapäivää. Kaupungin rautatieasema sijaitsee Stoken vanhankaupungin reunamilla. Matkaa itse kaupunkiin rautatieasemalta on noin 3 kilometriä, joten aikataulusyistä jäimme tutustumaan vanhaankaupunkiin. Britannia Stadium sijaitsee sen verran kaukana vanhasta- sekä ”uudesta”kaupungista, että Stoken järjestämä ottelubussi oli paras tapa suunnata stadionille. Noin tunnin aikana ennen bussin lähtöä todistimme vanhankaupungin ns. nähtävyyksiä kuten ränsistynyttä kirkkoa sekä parin juopon välienselvittelyä. Tämä osa kaupungista oli oikeasti aika karua, eikä siellä aikaa viitsinyt kuluttaa enempää kuin oli pakko. Onneksi matsibussi Britannialle lähti hyvissä ajoin etten ottelun alkua.

Bussimatka Britannialle kesti kymmenisen minuuttia, eikä matkalla juurikaan nähtävyyksiä ollut tarjolla. Stadionin ympäristö sen sijaan oli kohtalaisen miellyttävä. Järjestelyt ja opasteet olivat myös sellaiset, ettei suomituristin juurikaan tarvinnut miettiä reittiä sisäänpääsylle.

Koska stadion sijaitsee keskellä ei mitään, niin itse stadionin kylkeen oli rakennettu oma pubi. Kokonaisuuteen kuului luonnollisesti myös perinteiset hampparikojut sekä fanituotemyymälä.

Meillä oli ennen ottelun alkua aikaa vielä puolisentoista tuntia, joten pistäydyimme pubissa. 2 punnan sisäänpääsymaksusta huolimatta sisällä oli ihmisiä kuin meressä mutaa. Pubissa huomasi tulevassa Stoke-Crystal Palace ottelussa olevan suuret panokset, sillä tappiolla kotijoukkueen tie veisi sarjaporrasta alemmas. Viereisessä pöydässä muutaman vanhemman herrasmiehen puheesta ei jäänyt epäselvyyttä siitä, mitä mieltä he olivat manageri Paul Lambertin ratkaisuista kuluneen kevään aikana.

Sisäänpääsyn jälkeen nautimme pikaiset hamppariateriat. Jokainen Englantilaisella jalkapallostadiolla aterian nauttinut voi varmasti yhtyä siihen, ettei stadionravintoiloille ole tarjolla kovin montaa Michelin tähteä. Tokikaan sitä ei sovi kiistää, että rasvainen ateria siirtää nälkää juuri sopivasti niin, ettei ottelun aikana tarvitse miettiä kiinteää ravintopuolta.

Istumapaikkamme sijaitsivat kentän tuntumassa, toisella rivillä maalin takana. Jotta katsomokokemuksestamme tuli ikimuistoinen, niin viereiseen istuimeen istuutui reilusti ylipainoinen ja Stoken maalivahdin paitaan pukeutunut aito ”lädi”. Vaikka lauantai-iltapäivä oli vasta aluillaan, niin kyseinen herra oli ehtinyt marinoida itsenä kauniisti sanottuna asialliseen ottelukuntoon. Ottelun alettua kyseinen herrasmies keräsi voimansa ja nousi seisomaan istumapaikalleen. Kaikkia fysiikan lakeja uhmaten hän jaksoi seistä koko ottelun ajan penkillään kannustaen äänekkäästi omiaan.

Ensimmäisen puoliajan lopulla kotijoukkueen toiveet säilymisestä nousivat pintaan, kun Xherdan Shqirin massiivisista pohkeista lähtenyt vapaapotku upposi Crystal Palacen verkon perukoille. Tämä ei kuitenkaan riittänyt Pottersille, vaan James McArthurin 68 minuutilla tekemän tasoituksen jälkeen, entinen Stoke-laitapuolustaja Patrick van Aanholt iski 86 minuutilla Palacen 1-2 johtoon. Nämä numerot jäivätkin ottelun lopputulokseksi.

Jokainen saanee vetää johtopäätökset asiasta, mutta Lambert vaihtoi kulttipelaaja Peter Crouchin pois kentältä 67. minuutilla eli juuri ennen Palacen tasoitusta. Jäänee ikuiseksi arvoitukseksi, olisiko Crouch laittanut pallon maaliin ja esittänyt robottitanssin Stoken säilymisen kunniaksi.

Martin Atkinsonin vihellettyä kolme kertaa pilliin, koko Britannia Stadium hiljeni. Putoaminen alemmas oli sinetöity. Vieressämme koko ottelun ajan seisoneen Stoke-kannattajan viimeinen huuto pelaajille oli ”Lads. Thank you. We will come back”. Tähän päättyi toistaiseksi Stoken matkan Englannin ylimmällä sarjaportaalla.

Ottelun jälkeen suuntasimme matsibussilla takaisin vanhankaupunkiin pysähtyvälle pysäkille. Meillä oli kolmisen tuntia aikaa ennen junan lähtöä, joten päätimme kävellä kaupungin uudelle puolelle. Sää oli todella paahtava ja kävelymatkan aikana kaupasta ostettu kylmä vesi hävisi tuulensuojaan alta aikayksikön. Stoken lauantai-ilta esitti meille varmasti parhaat puolensa. Vaikka matkan aikana vastaan tullut ränsistynyt lähiömaisema ei ollut kauneinta näkemäämme seutua, niin kaupungin kyljessä ollut vehreä puisto oli hyvin ihmisläheinen. Ihmisiä oli myös liikkeellä jonkin verran, koska puistossa pidetyt festarit olivat saaneet paikallisen nuorison liikepanokannalle.

Stoken kaupunki oli perinteinen englantilainen kaupunki. Kaupungista löytyy perinteiset primarkit, pizzahutit sekä sportsdirectit. Hintataso kaupoissa oli luonnollisesti Lontoota maltillisempi, joten pieniä ostoksia tuli tehtyä. Kauniimpaa puoliskoa oli kuitenkin syytä toppuutella ostosten suhteen, sillä olihan meillä edessämme kolmen kilometrin kävelymatka takaisin rautatieasemalle, joten kantamusten rehaaminen mukana helteellä ei meitä kumpaakaan houkutellut.

Näin jälkeenpäin ajateltuna Stoke-on-Trent kaupunkina ei ollut niin paha kuin olettaa saattoi. Se ei kuitenkaan ole sellainen paikka jonne kannattaisi matkata, ellei tarjolla olisi jalkapalloa.

STOKE-ON-TRENT

Kulku Lontoosta: Matka Stokeen taittuu helposti junalla, eikä aikaa matkaan mene kuin parisen tuntia.
Kulku stadionille: Seuran järjestämät matsibussit kulkevat kaupungin keskustasta sekä vanhastakaupungista. Rautatieasema sijaitsee vanhassakaupungissa, joten bussiin on helpoin hypätä sieltä.
Stadion ja tunnelma: Perinteinen stadion, jossa ei ollut mitään erityisen hohdokasta. Tunnelma oli ottelun panoksesta johtuen korkealla ja kotiyleisö kannusti omiaan raivoisasti koko 90 minuuttia.
Liput: Liput sai helposti hankittua seuran verkkosivuilta ilman maksullista jäsenyyttä.
Kaupunki: Kahdessa osassa oleva kaupunki ei ollut niin ruma kuin odottaa saattoi, mutta ei se kovin korkealle noussut häämatkasuunnitteluissa.