Tammikuun siirrot

2.2.2020

Tammikuun siirtoikkuna sulkeutui lauantain vastaisena yönä. Siirtoikkuna oli, kuten odottaa saattoi, hiljainen isojen nimien osalta. Roskalehtien huhuista huolimatta Aubameyang ei siirtynytkään Barcelonaan (yllätys yllätys) eikä Upamecanoa ole näkynyt Colneyssa. Muutenkaan Arsenal ei ole tammikuussa juurikaan tehnyt isoja hankintoja tai myyntejä lukuun ottamatta tammikuuta 2018, jolloin toteutui Alexis-Mkhitaryan-vaihtokauppa sekä Aubameyangin saapui ja Giroudin poistui Pohjois-Lontoosta. Näiden lisäksi tässä kohtaa voisi mainita Arshavinin hankinnan tammikuussa 2009.

Valioliigassa tammikuu oli muutenkin hiljainen isojen siirtojen suhteen. Suurin siirto lienee Bruno Fernandesin siirto Manchester Unitediin. ManU maksoi portugalilaisesta 47 miljoonaa puntaa, joka on eittämättä iso summa, muttei ole verrattavissa kesän siirtosummiin.  ManU:n tapauksessa siirtosummat ovat muutenkin vääristyneitä, sillä seura on ajanut itsensä tilanteeseen, jossa he joutuvat maksamaan jokaisesta pelaajasta ylihintaa. Martial-kaupan jälkeen myyjäosapuolet ovat alkaneet ymmärtää nyhtää Maukalta hieman ylimääräistä normaalin kauppahinnan päälle. No tyhmä ei ole se joka pyytää, vaan se joka maksaa.

Kuten kaikki tiedämme, Arsenal hankki siirtoikkunan aikana kaksi lainapelaajaa. Pablo Mari saapui Flamengosta ja Cedric Soares Southamptonista. Topparihankinta ei tullut millään muotoa yllätyksenä, koska Rob Holding ei ole palannut loukkaantumisen jälkeen viimesyksyisille tasolleen, Calum Chambers on loppukauden sivussa ja Mustafin taso on mitä on. Mustafi on toki mainettaan parempi jalkapalloilija ja on tällä kaudella pelannut itseasiassa ihan mukiinmenevästi, mutta kuten Chelsea-ottelu näytti, niin saksalaiselle tulee edelleen yksittäisiä isoja virheitä.

Pablo Marista tuskin kovin moni tykkimieskannattaja osaa ennalta sanoa oikeastaan yhtään mitään. Mallorcan kasvatti oli vuodesta 2016 vuoteen 2019 Manchester Cityn kirjoilla, muttei tuona aikana pelannut otteluakaan Cityn edustusmiehistössä. City-vuosien aikana lainapestit tulivatkin espanjalaiselle tutuksi, sillä hän kävi lainalla Gironassa, NAC Bredassa ja Deportivossa. Viime kesänä City myi hänet Brasiliaan Flamengoon.

Luin muutamista lähteistä millainen pelaaja uusi topparimme on. Mari on vasenjalkainen toppari, jolla on pituutta 193 senttiä. Häntä pidetään yleisesti ottaen teknisenä pelaajana, joka uskaltaa myös pelata kovaa kaksinkamppailussa. Heikkoutena pidetään nopeutta, jonka hän tokikin korvaa hyvällä pelinluvulla.

Pelaaja on Artetalle tuttu Cityn ajoilta, joten valmennuksella on varmasti tieto siitä, millainen pelaaja uusi hankintamme on. Potentiaalia Marissa on kuitenkin ainakin joskus ollut, koska City on hänet aikanaan hankkinut. Itseä arveluttaa tuo mainittu pelaajan hitaus. Mikäli raportit pitävät paikkansa siitä että pelaaja ei ole kovin nopea, niin kysymysmerkkejä tulee aiheuttamaan miten hän sopeutuu Valioliigan tempoon. Tähän lisättynä se että pelaaja on myös aggressiivinen riistäjä, niin saattaa olla että Mari tulee aiheuttamaan turhia vapaa- tai rangaistuspotkuja.

Kevät tulee näyttämään meille sen, onko Pablo Marista meille hyötyä. Toivotaan miehelle onnistumisia. Hankinta on sinänsä riskitön. Lainasopimus takaa sen, että epäonnistuessaan pelaajan voi palauttaa takaisin Brasiliaan. Mikäli hän onnistuu, niin lainasopimukseen neuvoteltu osto-optio mahdollistaa pysyvän hankkimisen.

Cedric Soares on meille Valioliigan seuraajille sen sijaan tutumpi pelaaja. Southamptonia vuodesta 2015 asti edustanut portugalilainen käväisi viime kevään Interissä lainalla, mutta muuten hän on kuulunut Southamptonin vakio kokoonpanoon. Tällä kaudella hän on pelannut 16 Valioliigaottelua.

Soaresin hankinnassa ei sinänsä ole mitään ihmeellistä. Tasonsa Valioliigassa osoittanut pelaaja jonka sopimus päättyy kesällä, hankittiin lainalle tuomaan vaihtoehdon oikeaksi puolustajaksi. Se mikä hankinnasta tekee ihmeellisen, on pelipaikka jolle hänet hankittiin. Hector Bellerin on itse oikeutettu avaaja oikealla sivustalla ja Artetan tulon jälkeen myös Ainsley Maitland-Niles on alkanut esittää lupaavia otteita. Tarvetta siis oikealle puolustajalle ei sinänsä ollut. Soaresin hankinnalla pyritään kuitenkin mitä ilmeisemmin siirtämään Maitland-Niles toiselle pelipaikalle.

AMN on koulutukseltaan keskikenttäpelaaja. Tällä hetkellä Arsenalissa ei ole keskikentän keskustaan liikaa vaihtoehtoja tai särkymävaraa. On siis mahdollista, että Arteta haluaa ensi kauttakin silmällä pitäen nähdä onko Maitland-Nilesista keskustan pelaajaksi. Itseä arveluttaa AMN:n kohdalla pallovarmuus keskikentällä. Laidalla pelatessa pallonmenetykset eivät näy niin vaarallisina tilanteina omassa päädyssä, mutta keskikentällä pallovarmuuden on oltava huomattavasti korkeammalla tasolla, kysykää vaikka Xhakalta.

Toinen vaihtoehto AMN:n pelipaikalle on vasen puolustaja. Arteta on tuonut Arsenaliin ”Citymäisen” epäsymmetrisen pelaajaryhmityksen, jossa vasen puolustaja pelaa hyökätessä oikeaa puolustajaa ylempänä. Tällöin keskikentältä putoaa pelaaja (Xhaka) tekemään peliä alempaa. Maitland-Niles sopii ominaisuuksiltaan paremmin tähän rooliin, sillä juoksuvoimaisena pelaajana hän pystyy tukemaan paremmin hyökkäyksiä vasemmalla kuin oikealla. Toki oikeajalkaisena pelaajana keskittäminen tai pallon syöttäminen hyökkäysalueella ei ole yhtä sujuvaa kuin vasenjalkaisella, mutta taas sisään leikkaaminen ja laukominen on helpompaa.

Joka tapauksessa kumpikin hankinta on meille riskitön. Pelaajien onnistuessa kumpikin on mahdollista saada pysyvästi Tykkimiespaitaan taloudellisesti fiksulla ratkaisulla.