Arsenal Finland Jukolan viestissä

11.7.2019

Markku, minä ja Lassi.
Markku, minä ja Lassi.

Maailman suurin suunnistustapahtuma Jukolan viesti järjestettiin kesäkuun 15.-16. päivä Kangasalan metsissä. Arsenal Finland oli mukana tässä hienossa urheilutapahtumassa toista kertaa. Uskallan hyvällä omalla tunnolla sanoa meidän olleen ainoa mukana ollut futisseuran kannattajaporukka.  Edustusasuna meillä oli luonnollisesti Arsenalin pelipaita.


Tänäkin vuonna tavoite oli selvitä maaliin hyväksytyllä suorituksella. Toki tänä vuonna uhka hylkäyksestä oli viime vuotta suurempi, koska esimerkiksi allekirjoittaneen oikeat suunnistuskokemukset rajoittuivat kaksi päivää ennen Jukolaa käytyihin iltarasteihin sekä 15 vuotta sitten armeijassa saatuihin oppeihin.


Jukolassa juostaan seitsemän eri osuutta, Jukolan seitsemän veljeksen mukaan. Arsenal Finlandin joukkuetta wengermäisellä otteella manageroiva Markku Kyyrönen olikin saanut jalkeille seitsemän aika eri lähtökohdista kilpailuun lähtevää suunnistajaa. Jotta joukkueen kasaaminen olisi mennyt kuten Arsenalilla, viimeinen "hankinta" tapahtui ihan siirtoajan loppukynnyksellä, kun saimme kisaviikolla mukaan ystäväni Antin. Joukkue lähti kisaan seuraavanlaisessa juoksujärjestyksessä: 1. Markku Kyyrönen, 2. Arto Kyyrönen, 3. Lassi Larjo, 4. Eero Vartiainen, 5. Reijo Toivonen, 6. Antti Perälä ja 7. minä. Minua ei missään nimessä nimetty ankkuriksi suunnistustaitojeni perusteella. Jukolassa ankkuriosuus on helpoin suunnistettava, mutta vaatii ehkä eniten juoksukuntoa. Näin minua viisaammat minulle kertoivat.


Kilpailun lähtö tapahtui lauantai-iltana kello 23.00. Viime vuoden sijoituksen 1426 mukaan jaettu lähtönumero rinnassaan Markku lähti ensimmäiselle osuudelle. Markun aloitus olikin sen verran rivakka, että Ylen tv-kamerat ottivat Markun kuviin heti kättelyssä Maken syöksyessä ojan ylitse. Ry:n Facebook -sivuilla tarkkasilmäiset kutsuivat syöksymistä myös muunlaisilla termeillä. Suoritus on onneksi katsottavissa Yle Areenasta, josta jokainen pystyy arvioimaan suorituksen itse. Toisen kerran pääsimme Ylen kuviin kolmannen osuuden lopussa Lassin juostessa maalisuoraa yhdessä Tampereen Pyrinnön ankkurin kanssa. Vahva uskomukseni on Ylen halunneen kuvata nimenomaan Lassia, ei maalin tulevaa kisan kolmosta.


Jukolassa ankkureiden yhteislähtö tapahtuu aamulla kello 9.00. Yhteislähtöön joutuvat kaikki ne joukkueet, joidenka kuudennen osuuden juoksija ei ollut tullut vaihtoon kello 8.45 mennessä. Mikäli tuohon aikaan ei ollut vielä viideskään (tai sitä aikaisemmat osuudet) tullut maalin, niin heidän yhteislähtönsä on kello 9.30. Olikin oletettavaa meidän joutuvan yhteislähtöön ja luultavasti myös 9.30 lähtöön ainakin Antin osalta.
Ennen nukkumaanmenoa oli hienoa seurata netin tulospalvelun kautta joukkueen muiden jäsenten menoa maastossa. Samaa seurantaa tehtiin myös Ry:n Facebook -ryhmässä, jossa kannustettiin ja annettiin myös rakentavaa palautetta. Itse menin nukkumaan Lassin tullessa vaihtoon ja Eeron lähtiessä matkaan. Muutaman huonosti nukutun tunnin jälkeen kello soi 6.00. Yön aikana selvisi minun ja Antin joutuvan yhteislähtöön. Olimme siis selvinneet yön osuuksista suunnitellussa aikataulussa, kiitos Kyyrösen veljesten, Lassin ja Eeron. Aamun tunteina Reijo teki tasaista työtä rastilta rastille, pedaten minulle ja Antille todellisen mahdollisuuden pilata koko joukkueen kisan esimerkiksi leimaamalla väärä rasti. Tässä kohtaa mainittakoon minun ja Antin kuuluvan siihen kilpailijakategoriaan, jotka osaavat juosta mutta eivät suunnistaa.  Markkua lainatakseni "Vauhti korjaa virheet" sopii meihin hyvin. Tiedän ettei Antti pahastu edellä mainitusta kuvauksesta.


Koska oltiin urheilukilpailussa, niin tietenkin ennen suoritusta piti syödä aamupuuro. Päästyämme Antin kanssa kilpailupaikalla olleeseen, juoksijoille suunnattuun ravintolaan huomasimme puurojonon olevan n. 30 minuuttia pitkä. Siinä noin viiden sekunnin miettimisen jälkeen päätimme jättää jonottamisen ja tankata ennen omaa suoritusta aamupalaksi oikeaoppisesti kanaburgerin ja Pepsi Maxin. Hampurilaisessahan on kaikki mitä (oikeat) urheilijat syövät ennen suoritusta, kanaa (proteiinia), leipää (hiilihydraattia) ja salaattia.


Saavuin jo hyvissä ajoin ennen lähtöä lähtöalueella. Keli oli aivan mahtava. Kello ei ollut vielä edes yhdeksää, mutta aurinko paistoi ja lämmintä oli vajaa 20 astetta. Ilmeisesti allekirjoittanutta jännitti lähtö. Vilkaisin sykemittariani juuri ennen h-hetkeä ja se näytti sykkeen olevan vähän yli 100. Jännitys kuitenkin laantui heti lähdön jälkeen. Yhteislähdössä suunnistamisen hyviä puolia oli se, että rasteja haettiin isolla porukalla ja hyvällä ryhmähengellä. Joka rastin jälkeen huudeltiin kenellä olisi seuraavaksi sama rastinumero ja sitten yhdessä suunnistettiin kyseiselle rastille. Reitin aikana tulikin suunnistettua monen ikäisen ja erilaisen kokemuksen suunnistajan kanssa. Yhteistä oli kuitenkin se, että rasteja haettiin yhdessä hyvässä hengessä. Muutamaa rastia jouduin hakemaan hieman pidempään. Tähän tuhrautui aikaa joitain ylimääräisiä minuutteja. 2 tunnin ja 35 minuutin metsässä suunnistamisen jälkeen avautui maalisuora ja loppukiri. Oli upea tunnelma kääntyä loppusuoralle, kun olutteltasta juuri ja juuri maalintuloa katsomaan ehtineet Kyyrösen veljekset kannustivat ottamaan muutaman päänahan ennen maalia. Fyysinen rasitus päättyikin heti maalisuoran päässä olleeseen viimeiseen leimaukseen. Sen jälkeen olikin edessä ehkä se pahin, leimojen tarkistus. Sanotaanko jännityksen olleen kohtalaisen korkea, kun ojensin emittini (laite jolla rasteilla leimataan) toimitsijalle. Jännitys oli lähes verrattavissa hetkeen jolloin Aubameyang asettui ampumaan rangaistuspotkua NLD:ssä maaliskuussa. Helpotuksen tunne oli valtaisa toimitsijan ilmoittaessa suorituksen olleen hyväksytty. Olin kyllä varmasti käynyt kaikilla rasteilla oikeassa järjestyksessä. Eniten jännitti olenko leimannut rastit, niin että ne ovat tallentuneet järjestelmään. Maaliintulon jälkeen suunnistimme Markun ja Arton kanssa suoraan oluelle. 13,9 kilometrin metsässä juoksemisen jälkeen kylmä olut maistui todella hyvälle ja hyvällä omallatunnolla voin sanoa ansainneeni sen.


Arsenal Finlandin lopullinen sijoitus oli 1504. Kokonaisuutena tapahtuma oli erittäin mukava ja suosittelen Jukolaan osallistumista kaikille. Pelkkä lähdön seuraaminen oli hieno urheilutapahtuma.


Tästä linkistä löydät meidän väliajat: https://online.jukola.com/tulokset/fi/j2019_ju/kilpailijat/1426/


Lopuksi vielä pahoitteluni mikäli olen käyttänyt vääriä lajitermiä tai suunnistukseen liittyviä nimiä.